Oon ollut nyt kuukauden kotona, joten ajattelin vihdoinkin tehdä jonkinlaista postausta siitä Malesiasta!
Olin siis 18. heinäkuuta - 24. elokuuta Malesiassa Lions Nuorisovaihdossa, ja voin kertoa että oli yks elämäni parhaista kokemuksista.
 |
| Tuliaiset Suomesta perheille yms |
Matkaan lähettiin 18. heinäkuuta Miljan ja Elinan kanssa Helsinki-Vantaalta joskus vähä liian aikasin aamulla ja vaihdettiin konetta kaks kertaa, ekaksi Stockholm-Arlandassa ja sit Dohassa (en kyl vieläkää tiedä oikeen missä se oli..). KLIA:an (Kuala Lumpur!!!) saavuttiin 19. päivän aamuna paikallista aikaa 25 tunnin matkustamisen jälkeen tosi fresheinä ja siellä vastassa oli Malesian nuorisovaihtovastaava, joku Leo ja Elinan host-sisko. Siinä sen päivän kuluessa KFC-chillailun jälkeen sitten päästiin host-perheiden luo ja mun perhe ainakin olisi ollut tosi innokas kuljettelemaan mua ympäri Kuala Lumpuria heti ekana päivänä, mutta Nerin (sisko) tanssiharkkojen jälkeen nukahdin viidentoista minuutin automatkan aikana neljä kertaa, joten perhekin tajusi viestin että EN TOSIAAN JAKSA :---D.
Sitte perjantaina 20. mä nukuin yhteen asti päivällä, eli koko sen ajan ku perhe oli töissä/koulussa ja perheen nuorin lapsi eli mun host-veli saapu KL:ään Ipohista, missä se opiskelee, ja mentiin siinä sitte sen familyn omistamaan ravintolaan syömään ja ihailemaan maisemia sieltä katolta. Olin ite vieläki niin hämmentyny kaikesta, etten edes tajunnut olevani oikeasti jossain niin isossa paikassa kuin Kuala Lumpur ennenko mentiin sinne katolle. Kaikki oli niin jumalattoman suurta että ekana mietin mitä ihmettä mä teen siellä :--D
Lauantai 21.7. Host-mama oli töissä mutta menin papan kanssa intialaiselle temppelille Batu Cavesille! Sen jälkeen mentiin syömään aamupalaa: nuudeleita. Koin ekaa kertaa sen tunteen, kun oot ainut eurooppalainen koko ravintolassa ja sua kyylätään enimmäkseen sen takia että sä syöt puikoilla eikä sen takia, että oot valkoinen. Sitä sattu sit monta kertaa ton ekan jälkeen, mutta siihenki tottuu. Ja toki osa siitä kyyläämisestä oli varmastikin ihan puhtaasti sitä että a) oon valkonen ja b) chillasin kiinalaisen perheen kanssa.
Illalla mentiin sitte syömään taas vaihteeksi ja kattomaan kiinalaista temppeliä, joka oli muuten ihan semmonen ku olin kuvitellu ja hienompikin. Voittaa kyllä Kauhajoen kirkon, voi kertoa.....
(Mentiin kans kattomaan perheen sukulaisia jonnekin ja sit uudestaan syömään?!?!?!)
Sunnuntaina aamulla lähti sitte lento Kota Bharuun, jossa odottais toinen host-perhe! Tavattiin ekaa kertaa siellä lentokentällä muista maista tulleita vaihtareita joita oli esim. Belgiasta, Japanista ja Norjasta.
Kota Bharussa oli ihan erilainen keli ko KL:ässä, koska pääkaupungissa oli enimmäkseen vaan satanu mutta Kota Bharussa paisto aurinko ja oli uskomattoman kuuma. En tiennyt yhtään mitä odottaisin, kun mun alkuperänen host-perhe KB:ssä oli ilmottanu ettei ne otakaa mua joten mulle oli hommattu pikasesti leijonista sitte joku perhe hostaamaan :--) Olin kumminki tosi ilonen että se vaihtu, koska rakastuin siihen perheeseen ja tuun varmastikin vierailemaan niiden luona lähitulevaisuudessa!
Kota Bharussa suunnattiin lentokentältä syömään Lionsien ja joidenkin vaihtareiden kanssa, ja vasta sitten pääsin kattelemaan sen perheen kotia. Siellä oli loistava ilmastointi haha ja sain jättimäisen oman huoneen ja host-siskon, joka oli aluksi tosi varovainen mun kanssa, se ei uskaltanu puhua mulle ja se pisti mamansa hoitamaan puhumisen mulle, mutta ekan päivän kääntyessä iltaan oltiin jo jonkinlaisissa puheväleissä. Siitäkin saa kiittää k-popia, japanilaisia draamoja ja animea :--D Tarina on sinänsä liian pitkä kerrottavaksi, mutta suurimmaksi ajanvietteeksi sen siskon kanssa osoittautui japanilaisten tv-sarjojen katsominen.
Maanantai 23.7, mun ja Miljan (asuttiin muuten melkein naapurissa!) siskot meni kouluun, joten me mentiin katselemaan Kota Bharun nähtävyyksiä, museoita ja shoppailemaan KB Mall-ostoskeskukseen. Jos oikein muistan niin Elinaki liitty remmiin aamupalan jälkeen tai joskus. Illemmalla mun tai Miljan (en ikinä muista näitä..) host-papa vei mut ja Miljan jonnekin muslimien ramadan-torille kattelemaan meininkiä. En tajunnut ottaa kameraa mukaan, mutta oli ihan kivasti ruokaa siellä joo.
Tiistai, 24.
Kierreltin Kota Bharua randomisti Miljan host-papan kanssa, käytiin ehkä maalaamassa batikia muiden vaihtareiden kanssa mutten oo varma oliko se tämä päivä.. Nähtiin mm. joki joka ei oo kyllä jokea nähnykään ja pari kiinalaista temppeliä lisää! Iltapäivällä Miljan papa päätti että meidät voi jättää shoppailemaan vaatteita welcome dinnerille, joten meidät jätettiin Parksonille pariksi tunniksi. Illalla oli sitten tosiaan pienimuotoinen welcome dinner, jossa vaihdettiin viirejä lionsien kanssa ja tavattiin taas vaihtareita ja leoja...
Keskiviikkona shoppailtiin vähän lisää KB Mall:ssa, tällä kertaa Elinan ja Miljan lisäksi messissä oli mun host-jimui (=sisko), join ekaa kertaa elämässäni bubble teata ja todettiin että ollaan kaikki mental patients.
Torstai-aamuna lähettiin "paratiisisaarelle" (Pulau Perhentian) joidenki jellonien ja muiden kb:ssä olevien vaihtareiden kanssa. Mentiin sinne veneellä ja sitten iltapäivällä snorklattiin yms. Loppuilta oli omaa aikaa, joka oli tosi mukavaa ottaen huomioon että meillä oli aika pitkälti ilmaset ruoat ja lupa seikkailla sillä saarella niinku haluttiin. Samana päivänä hajotin kamerani, mutta se toimi vielä pari päivää jotenkuten... Oltiin saarella lauantai-aamupäivään asti, ja matkalla kotiin pysähdyttiin lionsin kanssa esim. thai-temppelillä...
Sunnuntaina 29.7 nähtiin Thaimaan raja Miljan kanssa ja tehtiin meidän host-perheille karjalanpiirakoita! Ei tosiaan löydetty Tescosta ruisjauhoja eikä kyllä oikeeta puuroriisiäkään, joten sovellettiin vähä med. japanese breadcrumps & glutenous rice... Ihan hyviltä ne silti maistu! Tehtiin messiin myös munavoita, ja ainaki meidän perheet tuntu tykkäävän.
31.7 oli meidän virallinen farewell dinner Kota Bharussa. Aamupäivällä käytiin myös katselemassa meininkiä kiinalaisessa koulussa (josta bongasin saksalaisen vaihtarin!!!) ja siellä oli kieltämättä aika julkkis-olo... Sanotaanko myös että eräät leot olivat todella ihania :---D
Elokuun 1. päivä (keskiviikko) mentiin "viidakkotaloon", eli Elinan hostperheen toiseen taloon joka on tosiaan viidakossa, noin tunnin matkan päässä itse kaupungista. Siellä oli jonkinsortin grillijuhlat, enkä tajua miten lionsit jaksaa juhlia jotain joka ilta?
Torstaina 2. elokuuta oli meidän viimenen päivä Kota Bharussa, ja illalla mentiin Leo Installationiin, joka oli paljo virallisempi ku olin odottanut. Siellä nähtiin sitten vähä lisää niitä vaihtareita ja leoja, otettiin miljoonia yhteiskuvia ja oltiin valmiiksi itku kurkussa ja ikävä päällänsä. Ilta saattoi sisältää myös hieman lionsien/leojen suosikkia, tiputanssia. Yön aikana tuli nukuttua hienot pari tuntia, nekin huonosti. Alunperin tarkoituksena oli valvoa koko yö Jessican (sisko) kanssa katsoen draamoja ja yrittää olla miettimättä sitä, että mä olin oikeasti lähdössä. Kuitenkin joskus kahdelta yöllä molemmat alko olemaan niin väsyneitä, että nukahdettiin mun sänkyyn :--D Se on sinänsä saavutus, koska Jessican huoneeseen oli matkaa ehkä neljä askelta.
Perjantai-aamulla herätys oli ennen kuutta, mentiin aamupalalle viimestä kertaa ja siitä sitten lentokentälle. Nieleskelin itkua jo siinä, kun istuin autoon ja katoin sitä taloa viimestä kertaa. Hyi kamala. Ennen yheksää lähti sit lento takasin KL:ään ja niihin ekoihin perheisiin. Tona päivänä chillasin hienot 6 tuntia Miljan KL-perheen luona, kun oma perhe oli liian kiireinen hakemaan mua... ei siinä, ehdittiin jutella vaikka mistä Miljan kanssa ja pahin KB-ikävä lievitty hetkeksi. En oikeesti ymmärrä, miten ne pärjää ku ne lähtee ku on ollu vuoden samassa host-perheessä ku itellä otti kahenki viikon jälkeen koville?
TO BE CONTINUED.....
(Youth Camp, Kuala Lumpur-nähtävyydet, Segamat ja Singapore toisessa osassa!)
